Ihmiset ovat kautta aikain olleet tavattomia oman maailmamme ulkopuolisista asioista ja siitä, mitä avaruudesta löytyy. Onko olemassa maapalloamme muistuttavia planeettoja? Löytyykö avaruudesta elämää? Jos löytyy, millaista se on ja olisiko meidän mahdollista muodostaa heihin jokin yhteys? Ihmisille uteliaisuus on aivan luontaista. Ihmiskunta on unelmoinut avaruusmatkailusta jo antiikin ajoista lähtien. Meitä kieh
too kaikki meille tuntematon, jonka myötä ponnistelemme jatkuvasti saadaksemme lisätietoa avaruudesta. Avaruuden tutkiminen on eräs monia tavattomasti kiehtova aihealue, sillä sen myötä pyritään saamaan vastauksia lukemattomiin kysymyksiin koskien meitä ympäröivää maailmankaikkeutta ja oman aurinkokuntamme historiaa, josta tiedetään vieläkin varsin vähän. Avaruustieteiden kehittymisen myötä on kehitetty myös teknologiaa ja aivan uusia aloja. Avaruustieteiden myötä tarve teknologialle ja erilaisille järjestelmille, joiden avulla avaruutta pystyttäisiin tutkimaan entistä tehokkaammin ja todenmukaisemmin, on kasvanut eksponentiaalisesti. Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin raketteja erilaisiin seremoniallisiin tarkoituksiin satoja vuosia sitten, mutta vasta muutamia vuosikymmeniä sitten onnistuttiin kehittämään niin voimakkaita raketteja, että ne pystyivät uhmaamaan painovoimaa ja saavuttamaan sellaisia nopeuksia, joiden avulla ihmisten avaruusmatkailusta tuli mahdollista. Nykyään esimerkiksi satelliitteja käytetään paljon hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Sodankäynnissä niillä on tärkeä rooli, sillä niiden avulla pystytään paikantamaan erilaisia kohteita helposti. Avaruusjärjestelmillä yleensäkin on tärkeä rooli tänä päivänä puolustuksessa, säätutkimuksessa, viestinnässä, navigoimisessa ja paikallistamisessa yleensäkin esimerkiksi luonnonkatastrofeihin liittyvissä tilanteissa.
Eräs esimerkki avaruuden tutkimisesta on Maan jälkeen seuraava auringosta poispäin oleva planeetta Mars, joka on aina herättänyt ihmisissä kovasti kiinnostusta, oli kyse sitten tutkijasta, tutkimusmatkailijasta tai aivan tavallisesta ihmisestä. Marsin on todettu olevan tietyiltä ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen kuin meidän oman planeettamme, Maan, jonka vuoksi se onkin herättänyt paljon kysymyksiä sen suhteen, voisiko s
ieltä kenties löytyä samankaltaista elämää kuin maapallolta. Lisäksi ollaan pohdittu paljon sitä, voisiko Mars olla myös sopiva elinympäristö meille Maan asukeille esimerkiksi tilanteessa, jossa tilanne omalla planeetallamme äityisi todella pahaksi syystä tai toisesta. Tätä ollaan selvitetty useampaan otteeseen muun muassa robottien avulla, mutta Marsiin liittyen
on olemassa vielä paljon sellaista, josta meillä ei ole aavistustakaan. Tämä palava into saada tietoa Marsista ja kaikista muistakin planeetoista on saanut yhteen maailman eri tutkijat, sillä kaikilla on asian suhteen hyvin samankaltaiset intressit. Avaruudesta löytyy esimerkiksi kansainvälisiä avaruusasemia, joiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä entistä parempien tulosten aikaansaamiseksi. Avaruusasemilla työskentelee aiheeseen syvällisesti perehtyneitä tutkijoita, joiden tehtävänä on tutkia elämää, biologiaa ja materiaaleja, sekä testata erilaisia teknologioita. Eräs kiehtovimmista kysymyksistä on muun muassa se, kuinka erilaiset materiaalit ja kokonaisuudet käyttäytyvät tilassa, jossa ei ole lainkaan painovoimaa.