Tiede ennen, nyt ja tulevaisuudessa

 

Hyvin moni asia elämässämme on kehittynyt aivan valtavasti viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana. Moni tämän päivän kuusikymppinen on päässyt näkemään hyvin suuria muutoksia elämänsä aikana, josta voimme kiittää teknologian, tieteen, lääketieteen ja monen muun alan edistysaskelia. Käytännön esimerkkejä näistä muutoksista ovat muun muassa internet ja puhelin. Vielä parikymmentä vuotta sitten nettiä käyttivät vain tosinörtit ja siihen yhteyden muodostaminen oli vaivalloista ja epävarmaa. Nykyään lähes kaikilla on älypuhelimessaan netti, joka seuraa mukana, meni sitten minne hyvänsä. Puhelimetkaan eivät enää ole niitä sormella veivattavia, kodin seinälle ripustettuja luureja, vaan todella virtaviivaisia, kosketusnäytöllä varustettuja monitoimityökaluja.

Lääketieteen sarallakin ollaan harpattu valtavin loikkauksin eteenpäin hyvin monessa sellaisessa asiassa, jotka tuntuivat vielä hetki sitten täysin mahdottomilta. Menneiden aikojen tiedemiehet ja tutkijat eivät millään olisi uskoneet, että jonain päivänä ihmiskunta pystyisi todella kloonaamaan sisäelimiä ja jopa eläviä olentoja tai että kantasoluterapian avulla saataisiin oma DNA:mme korjattua tarvittaessa. Nämä lääketieteelliset edistysaskeleet ovat nähtävissä luonnollisesti myös ihmisten eliniänodotteessa. Nykyään kahdeksankymppinen mummokin voi hyvin olla nuorekkaan oloinen ja todella terve, kun vuosisata sitten samanikäinen ihminen oli harvinainen tapaus. Suomessa keskimääräinen Eliniänodote on noin 86 vuoden paikkeilla. Sanotaankin, että monissa kehittyneissä länsimaissa ihmisten keskimääräinen elinikä pitenee joka päivä noin viidellä tunnilla. Mielessä herääkin kysymys siitä, milloin ihmiskunta saavuttaa kuolemattomuuden. Moni on sitä mieltä, että se päivä tuskin on enää kovinkaan kaukana ulottumattomissamme.

Aivan kuten muutama vuosikymmen sitten kenelläkään ei ollut aavistustakaan siitä, millaisiin saavutuksiin tutkimuksilla ja kehitystyöllä päästäisiin, ei meillä tänäänkään ole todellista aavistustakaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nykyään kuulemme jatkuvasti uusista hoidoista syöpään ja muihin yleisiin ja harvinaisempiinkin sairauksiin. Lehdistä luetaan harva se päivä kehityksestä avaruusturismissa ja siitä, kuinka jonain päivänä avaruusmatkailusta tulee yhtä tavallista matkailua siinä missä Thaimaan matkailusta. Toisaalta jalat on kuitenkin pidettävä visusti maan pinnalla ja pää on syytä pitää kylmänä, sillä monet näistä hehkutuksista ovat vielä spekulaatiota tai jopa jollain tavalla utopistisia.

Kriittisimmät ovat sitä mieltä, että viime vuosikymmenten aikana suurimpia murroksia kokenut informaatioteknologia on alkanut hidastua kehityksessään. Jotkut sanovat, että informaatioteknologian kehityksen huippu on jo saavutettu ja että vaikka tulevaisuudessakin nähdään innovatiivisia keksintöjä teknologian saralla, ei kehitys ole enää yhtä rajua kuin ennen. Pienet muutokset puhelimessa tai edes nykyään kovassa huudossa oleva ja jatkuvasti kehittyvä virtuaalitodellisuus eivät ole täysin verrattavissa esimerkiksi valtamerten ylittämiseen lentäen muutamien tuntien kuluessa tai suurten väkijoukkojen sairauksien parantamiseen. Nämä ensimmäiset koneet, jotka aikoinaan lensivät Atlantin yli, eivät loppujen lopuksi ole kovinkaan merkittävästi erilaisia kuin ne, joilla tänä päivänä lennämme paikasta toiseen. Vaikka teknologia onkin kehittynyt ja koneet ovat turvallisempia, hiljaisempia ja ympäristöystävällisempiä, ovat ne ulkoasultaan varsin samankaltaisia kuin ensimmäiset lentokoneet. Lento Ranskasta Yhdysvaltoihin kestää vieläkin suunnilleen yhtä kauan kuin se kesti vuosikymmeniä sitten.

Vastaavasti esimerkiksi syövän tutkimiseen on upotettu miljardeja euroja rahaa ja moni tutkija on omistanut elämänsä sille, mutta vieläkin syöpä on yksi tappavimmista taudeista maailmassa. Oli miten oli, ovat odotukset tutkimusten ja kehityksen suhteen edelleen korkealla.